Hämähäkin jalkoja ja ranskalaista suklaata.

Day one and two:

Reissu alkoi sekavissa/pelokkaissa/jännittävissä/hirvittävissä/innostuneissa tunnelmissa Oulunsalon lentokentältä aikaisin aamulla tiistaina. Pienet itkut piti tirauttaa, onhan tää lähtö kuitenkin pienelle ihmiselle ennenkokematon juttu. Oulu-Riika -väli meni joutuisasti. Riikan vanhassa kaupungissa ehdittiin seikkailla tovin aikaa. Kun etsittiin taksia takaisin lentokentälle, bongattiin ulkoapäin siistin näköinen pirssi, joka kuitenkin paljastui muuksi. Moottori jo huusi, kun huomasimme selkänojissa "Gentlemen's club" -mainokset, mistä päättelimme kyseessä olevan paikallisen paritusfirman. Jo hetken pelkäsimme päätyvämme bordellin palkkalistoille, kunnes lentoasema alkoikin häämöttää silmiemme edessä. Taksikuskikin oli oikeasti todella mukava. Loppu hyvin kaikki hyvin. Tämän jälkeen päädyimme oluelle lentokentän baariin.

 

Joku hieno rakennus ja paikallinen Potna-Pekka Riikassa!

 

Janojuomaa! 

 

Väsynyttä porukkaa Riikan lentokentällä.

Brysseliin päästyämme meinasimme joutua paniikin kouriin, mutta viimeisillä hermoillamme seurasimme kuitenkin kanssamatkustajia ja saimme napattua laukut heti (vaikka Hansu meinasikin itse joutua hihnalle). Jatkoimme saman tien junalle, joka odotti meitä sopivasti raiteella. Istuimme tovin aikaa junassa, mutta kun infotauluun ilmestyi "GENT", hyppäsimme välittömästi ylös ja syöksyimme ovelle odottamaan pysäkkiä. Lopulta ystävällinen konnariherra tuli kertomaan meille: "Tytöt, tytöt.. Gentiin on vielä melkein puolen tunnin matka." Tässä vaiheessa päätimme lopettaa panikoimisen ja aloittaa itse seikkailun. "Det ska vara en äventyr!" hoimme toisillemme.

Onneksemme löysimme Gentistä heti vallan viihtyisän hotellihuoneen (ensimmäinen hotelli asemaa vastapäätä), jonka valotkin saimme lopulta ovikortilla toimimaan. Aamupalalla hotellin hinta-laatu-suhde viimestään paljastui loistavaksi ;)

 

                      

Suomalaisittain saavuimme asuntolalle vähän liiankin täsmällisesti. Sovittu aikahan oli klo 14, me reippaina tyttöinä olimme paikalla jo klo 11.30. Asuntolan vastaava oli pahoillaan, kun ei ehtinyt valmistella tapaamistamme. Kostoksi hän antoi väärän avaimen meille, no ei sentään, tilanne saatiin korjattua ja pääsimme asettumaan taloksi, melkein. Huone oli nimittäin erittäin mielenkiintoisessa kunnossa. No ei niin paha kuin miltä kuullostaa, mutta tilanne edellytti SPAR-reissua ja siivousvälineiden ostoa. Näillä ihmetyökaluilla saimme hämähäkinkäppyrät tainnutettua. Ehkä me tulevat (suomalaiset) sairaanhoitajat ollaan liian steriilejä?!

Pariin otteeseen ehdittiin illan aikana myös eksyä kaupungille tyynynhakureissulle, koska mehän emme vuokratyynyistä kiskurihintoja (miinus 30e) maksa! Paikallisesta supermarketista löysimmekin tyynyt hintaan 3e/zipale, aijai sitä autuutta! SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ. Tämän kunniaksi tarttui käteen myös pullo punaviiniä sekä pari levyä belgialaista, ei vittu, ranskalaista suklaata! Kuitenkin kaikkein tärkeimpänä juttuna tänään on pakko sanoa: Me luultiin että hipihiljainen asuntola tarkottaa sitä, että meitä dissataan kympillä. Illalla vähän ennen ysiä ovelle kuitenkin saapui belgialainen tyttö, joka toivotti meidät tervetulleeksi iloiseen joukkoon. Ens viikolla tänne pamahtaa enemmän jengiä, joten sitä odotellessa!

Nuija ja tosinuija kartan ääressä.

Vaikka me kummatkin ollaan luonteiltamme paniikinlietsojia, reissu on lähtenyt käyntiin paremmin kuin hyvin.

Life is good <3